Tulin juuri luotasi hetki sitten kotiin, tyydyttyneenä, onnellisena, rauhallisena.

Kuinka voi mies osata rakastaa kuten sinä! Otat huomioon minut täydellisesti, sovit minulle kuin olisit minua varten luotu. Et kuitenkaan vaadi mitään, vain rakastat minua...

Luulin jo hetken menettäneeni sinut, mutta muutit mielesi. Siitä hyvästä sain parempaa seksiä kuin koskaan, sain tuntea olevani Nainen, ihana haluttu nainen jolle haluat olla hyvä.

En kadu hetkeäkään kanssasi vietetystä ajasta, teet minut niin onnelliseksi.

Rakas mieheni, nyt jaksan rakastaa sinua jälleen.

En jaksanut enää odottaa... En tiedä pitäisikö minun nyt katua suunnattomasti, ajatella pettäjän leimaa otsassani. Kuitenkaan en osaa katua hetkeäkään.

Neljä pitkää vuotta etten ole saanut tuntea itseäni naisena, rakastettuna, himottuna. Nyt yhdessä yössä sain kokea sen kaiken, enemmänkin. Musta Ruusuni, sinä ihana Suuri Rakastajani... Ei velvoitteita toisiamme kohtaan, ainoastaan seksiä, ihanaa, kuumaa estotonta seksiä..

Musta Ruusuni, rakastelit minua koko yön, kosketit, hyväilit, himoitsit... Annoit minulle uskomattoman täyttymyksen.. Koko yön jaksoit rakastella minua, annoit kokemuksen jollaista en uskaltanut koskaan haaveilla.

Tullessani takaisin kotiin luoksesi, rakas mieheni, tunsin vain rakastavani sinua enemmän... Nyt jaksan rakastaa sinua kaikesta huolimatta jälleen, en osaa mieltää saamaani seksintäyteistä yötä uhkana avioliitollemme. Päinvastoin..

Meillä oli eilen hääpäivä. Neljäs. Koko päivän odotin sinua töistä kotiin, jännitin kuinka olet muistanut minua. Viime hääpäivän unohtaessasi lupasit ettet unohda enää koskaan.

Olin varma että olet järjestänyt jotain todella ihanaa tänä vuonna, kuin korvaukseksi viime vuoden unohduksesta. Ja siitä ettet viime vuonna muistanut syntymäpäiväänikään, haluat sen minulle nyt hyvittää jollain ihanalla. Sisimmässäni toivoin että muistaisit minua rakkaudella ja hellyydellä, en kaipaa mitään rahalla ostettavaa vaan ainoastaan sinua ja läheisyyttä.

Ajattelin, että varmaan olet järjestänyt meille kahdenkeskisen hetken, suunnattomasti rakkautta ja hellyyttä kuten silloin ennen, hellää rakastelua ja toisen huomioonottamista ilman häiriöitä.

Lopulta tulit kotiin, odotin sinua jo ulkona. Olit kuin et muistaisi lainkaan tätä päivää. Haluat varmaan kiusoitella, ajattelin, enkä maininnut mitään, lahjani vein takaisin piiloon jossa se oli odottanut tätä päivää jo monta viikkoa. Annan sen samalla kun sinäkin omasi.

Odotin koko illan koska tulet luokseni ja toivotat lopulta hyvää hääpäivää, kukkia et ole varmaan ostanut koska nehän eivät kuumassa autossa selviäisi. Jospa et tosiaan ole tällä kertaa hankkinut mitään rahalla vaan haluat yllättää minut rakkaudella...

Odotin, seurasin jokaista liikettäsi koska tulisi se hetki mitä olen jo usean viikon ajan mielessäni miettinyt, jännitykseni on jo niin suunnatonta että vatsanpohjassa kihelmöi. Saanko sinut tosiaan tänään lähelleni ja rakastelet minua siten kuin ennen?

Kello on jo paljon, sanoit meneväsi nukkumaan. Nyt? Oliko tuo kutsu viereesi? Tulen viereesi sängylle, olen kiihottunut kaikesta siitä mitä olen ajatellut tänään tapahtvan..Nyt lopultakin se tapahtuu!

Käännät kylkeäsi. Samalla pääni sisässä räjähtää jotain tuhansiksi sirpaleiksi, tunnen kuinka migreeni ottaa vallan. Olen koko päivän jännittänyt, nyt jännitys laukeaa päänsärkyyn. Minun ei tarvitse enää jännittää. Unohdit. Jälleen.

Huomaan ettet jaksa minua aina. Olet vihainen ja tiuskit, kun yritän saada sinua paremmalle tuulelle, sekin ärsyttää.

Tulen aina suunnattoman surulliseksi jos näen ettet juuri sillä hetkellä rakasta minua. Suunnaton ahdistuksen tunne, voimattomuus kun en saa tunteilleni vastakaikua.

Miksi sinä et rakasta minua aina, niinhän minäkin rakastan sinua aina!

Olenko liian vaativa kun haluan rakkautta sinulta? Huomaatko, olen opettanut itseni olemaan näyttämättä rakkauttani kun tiedän sen vain ärsyttävän sinua. En koske sinuun, en halaa, silitä hiuksiasi. Huomaatko, osaan olla huomaamaton, voisitko nyt rakastaa minua?

Huomaan senkin kuinka tyytyväinen olet kun en näytä rakkauttani tai odota sitä sinulta.

Minusta tuntuu pahalta kun et arvosta minua. Minua ei kannata puolustaa pahoilta puheilta. Et huomaa jos teen jotain vuoksesi. Et koskaan ole iloinen hankkimistani lahjoista saatikka hanki minulle koskaan mitään. Et muistanut viimeksi syntymäpäivääni edes. En kuitenkaan huomauta näistä enää kuten joskus alussa tein, en halua että olet vihainen minulle.

Tiuskit minulle melkein aina, olen oppinut olemaan hyvin varovainen koko ajan ettet suuttuisi minulle mutta silti en osaa sitä vielä riittävän hyvin, edelleenkin olet yleensä aina vihainen.

Pahinta on kaikessa se että et halua minua fyysisesti. Et halua rakastella kanssani, et koskea ja hyväillä minua. Kuinka monta kertaa yöllä makaan selkäsi takana, en kosketa mutta mukailen kädelläni ilmassa selkäsi kaaria, kuvittelen hyväileväni sinua.. Selän jota rakastan sinussa suuresti, niin ihana ja vahva.. Samalla itken hiljaista itkua, senkin olen oppinut hyvin. Osaan itkeä niin että tyynyni on märkä kyynelistä, mutta ääntäkään en päästä. En halua suututtaa siua.

Kerron sinulle usein kuinka ihania selkäsi, niskasi, kaulasi, huulesi, koko vartalosi on. En kuitenkaan koskaan uskalla kertoa kuinka himoitsen sinua, haluan koskettaa, suudella ja näykkiä sinua kaikkialta. Kuinka haluaisin tuntea vartalosi omaani vasten.. Kuinka salaisimmissa päiväunissani on vain sinä, mieheni, ei koskaan kukaan muu. Näen usein unta sinusta rakastelemassa minua kuin silloin joskus, herätessäni itken jälleen turhautuneisuutta kun en voi edes kertoa halustani sinulle. Suuttuisit vain siitä.

Itken usein, aina sitä hiljaista, äänetöntä itkua, suunnattomassa kaipuussa sinua, mieheni kohtaan. Olet aina niin lähellä mutta en silti saa sinua.

Suurin on suruni silloin kun kerrot minulle että nyt voisit haluta minua.. Olen onnen kukkuloilla, odotan sitä hetkeä että pääsisin syliisi, ihan lähelle. Kuitenkin lähes aina suutut ennen sitä jostain etkä enää halua.. Vaikka silloin koetan olla tavallista varovaisempi, ei se auta.

Silloin tuntuu että vartaloni räjähtää siitä tuskasta kun huomaan hetken menneen, kun jälleen näen vain selkäsi haluttavat kaaret vieressäni ja tiedän että uutta hetkeä ei pian tule..

Ei tuntuisi pahalta jos tietäisin tämän olevan vain hetkeä... Mutta 4 vuotta avioliitosta, se on pitkä aika..

Olemme olleet aviopari kohta neljä vuotta.

Tällä hetkellä ainoa mitä sinua kohtaan tunnen on vain suunnattoman Suuri Rakkaus.

Niin.

Se ei ole hävinnyt minnekkään näiden vuosien varrella. Voisin edelleen vaikka kuolla puolestasi, rakkauteni sinua kohtaan on niin voimakasta että joskus jopa salaa kyynel vierähtää silmäkulmastani ja saan kylmiä väreitä kun ajattelen sinua ja suurta rakkauttani.

Minusta on ihanaa kun saan viettää aikaa kanssasi, jokainen hetki erossa tuntuu tuskalliselta. Haluaisin jakaa jokaisen hetkeni kanssasi..

On ihanaa tehdä sinulle hyvää ruokaa, ostaa pieniä lahjoja, saada sinut onnelliseksi. Käpertyä kainaloosi nukkumaan.